Ruanda BKT asukasta kohti (ostovoimapariteetti)

Ostovoimapariteetilla korjattu bruttokansantuote (BKT PPP) on mittari, jota käytetään eri maiden taloudellisen tuottavuuden ja elintason vertailuun huomioimalla paikalliset elinkustannukset ja inflaatioasteet. Toisin kuin nimellinen BKT, joka muuntaa paikallisen tuotannon yhdeksi valuutaksi markkinoiden valuuttakursseilla, BKT PPP käyttää yhden hinnan lakia määrittääkseen, mitä tietyllä rahasummalla voi todellisuudessa ostaa eri maissa. Käyttämällä hypoteettista valuuttaa, jota kutsutaan kansainväliseksi dollariksi — jolla on sama ostovoima kuin Yhdysvaltain dollarilla Yhdysvalloissa — tämä indikaattori tasapainottaa tavaroiden ja palveluiden arvon yli rajojen. Tämä säätö on ratkaisevan tärkeä talouden todellisen koon ymmärtämiseksi, sillä markkinoiden valuuttakurssit ovat usein epävakaita ja taipuvaisia aliarvioimaan kehittyvien maiden tuotantoa, joissa muiden kuin kaupattavien palveluiden, kuten asumisen ja työvoiman, hinnat ovat huomattavasti alhaisemmat. Tämän seurauksena BKT PPP antaa tarkemman kuvan aineellisesta hyvinvoinnista ja talouden kokonaisvolyymista kuin pelkät nimelliset luvut.

BKT PPP -tiedot kerätään ensisijaisesti International Comparison Program (ICP) -ohjelman kautta, joka on Maailmanpankin hallinnoima maailmanlaajuinen tilastollinen aloite YK:n tilastokomission alaisuudessa. Osallistuvat kansalliset tilastokeskukset suorittavat laajoja hintatutkimuksia sadoista vertailukelpoisista tavaroista ja palveluista, jotka vaihtelevat peruselintarvikkeista monimutkaisiin pääomahyödykkeisiin. Nämä hinnat painotetaan sitten kansallisten kulutustottumusten mukaan ostovoimapariteettien laskemiseksi. Tärkeimmät lähteet, kuten IMF ja OECD, tarjoavat myös vuosittaisia päivityksiä käyttämällä uusimpia ICP-vertailukohtia ja säätämällä niitä välissä tapahtuvan inflaation ja kasvun mukaan. Rajoituksia ovat vaikeus varmistaa tuotteiden laadun identtisyys eri markkinoilla ja se, että täysimittaisia maailmanlaajuisia hintatutkimuksia tehdään vain muutaman vuoden välein, mikä vaatii tilastollisia interpolaatioita nykyisille vuosiarvioille. Lisäksi PPP-mittarit eivät huomioi epävirallista taloutta tai markkinoiden ulkopuolista kotitaloustuotantoa.

Maailmanpankki ja IMF ovat tärkeimmät raportoijat; IMF tarjoaa kuitenkin usein tiheämmin neljännesvuosittaisia päivityksiä omiin talousennusteisiinsa perustuen, kun taas Maailmanpankin tiedot pysyvät tiukasti sidoksissa virallisiin International Comparison Program -vertailukohtien tarkistuksiin.

Yli 50 000 kansainvälisen dollarin BKT PPP per asukas tarkoittaa yleensä korkean tulotason kehittynyttä taloutta, jossa on korkea aineellinen elintaso. Päinvastoin, alle 5 000 kansainvälisen dollarin arvot viittaavat usein merkittäviin kehityshaasteisiin ja laajaan köyhyyteen, kun taas maailmanlaajuinen mediaani vaihtelee noin 18 000 ja 22 000 kansainvälisen dollarin välillä.

Viimeaikaiset tiedot osoittavat maailmanlaajuisen taloudellisen vallan merkittävää uudelleenjakautumista, ja kehittyvien markkinoiden osuus maailman BKT PPP:stä on nyt suurempi kuin kehittyneiden talouksien. Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan nousevien ja kehittyvien talouksien yhteinen osuus on noussut yli 60 prosenttiin maailman kokonaismäärästä, kun se kaksi vuosikymmentä sitten oli noin 43 prosenttia. Tätä muutosta ajaa ensisijaisesti Aasian ja Tyynenmeren alueen nopea teollistuminen ja väestönkasvu. Nykyiset arviot osoittavat, että Kiina on ohittanut Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena ostovoimalla mitattuna, mikä heijastaa sen valtavia kotimarkkinoita ja alhaisempaa hintatasoa. Viimeisen vuosikymmenen aikana maailmanlaajuinen BKT PPP on kasvanut johdonmukaisemmin kuin nimellinen BKT, koska se on suojassa markkinoiden valuuttakurssien rajuilta vaihteluilta. Vaikka kehittyvien maiden taloudellinen kokonaisvolyymi on kasvanut voimakkaasti, ero asukasta kohden laskettuna on edelleen suuri, sillä näiden alueiden väestönkasvu usein kumoaa kokonaistuotannon kasvun.

Alueellinen analyysi osoittaa, että Aasia on maailman talousmoottori, joka tuottaa lähes 50 % maailman BKT PPP:stä Kiinan, Intian ja Kaakkois-Aasian yhteisen tuotannon kautta. Näillä alueilla ero nimellisen BKT:n ja PPP-korjatun BKT:n välillä on selvin; esimerkiksi Intian talous näyttää PPP-termein mitattuna useita kertoja suuremmalta sen erittäin alhaisten kotimaisten hintojen vuoksi. Pohjois-Amerikka ja Länsi-Eurooppa säilyttävät korkeimmat asukaskohtaiset luvut huolimatta pienemmästä osuudestaan maailmanlaajuisesta kokonaiskasvusta, mikä heijastaa korkeaa pääomaintensiteettiä ja palvelusektorin tuottavuutta. Saharan eteläpuolinen Afrikka ja osat Keski-Aasiaa osoittavat alhaisimpia alueellisia keskiarvoja, vaikka niillä on usein korkeimmat 'PPP-kertoimet', koska paikalliset välttämättömyyshyödykkeet ovat huomattavasti halvempia kuin kansainväliset markkinahinnat. Itä-Eurooppa ja Latinalainen Amerikka sijoittuvat keskivaiheille, ja niiden kohtalainen ostovoimapariteetti heijastaa niiden asemaa keskituloisina alueina, joilla on vaihteleva aste teollista integraatiota.